Kirjoittajan arkistot: Emilia Knaapi

Kaikille kaikkea kivaa ja yhtä paljon

Tässä vaalikampanjoidessa olen huomannut, että ehdokkaana minun tulisi luvata kaikille kaikkea kivaa, jotta äänestäjät olisivat tyytyväisiä. Monesti minultakin on kysytty mitä tekisin vanhusten hyväksi tai lasten hyväksi yms ja vaadittu lisää rahaa näille ryhmille, näihin tekisi aina mieli vastata, että tottakai lisää rahaa kaikille, jotta potentiaaliselle äänestäjälle jäisi hyvä mieli. Kuitenkaan lisää rahaa kaikille ei mitenkään istu yhteen omien mielipiteideni kanssa. On hämmentävää kuinka ihmiset usein kuvittelevat että lisää rahaa myöntämällä tai valtion tai kunnan puuttumista lisäämällä asiat paranevat. Näin kuitenkaan harvoin on. Esimerkiksi ammattikouluille myönnettiin lisää rahaa, mutta se ei juurikaan vaikuttanut opetuksen määrän tai laadun paranemiseen. Vasemmistoretoriikka siitä, että lisää rahaa kaikille on kuitenkin purrut läpi ihmisten mieliin.

Kokoomus on minulle oikea puolue, koska kokoomuksen yksi tärkeimmistä arvoista on taloudellinen vastuu ja järkevä talouspolitiikka. Se tarkoittaa, että jos jotain luvataan, tulisi se olla taloudellisesti myös järkevä ja kestävä päätös. Siksi esimerkiksi koulutusleikkaukset on perusteltavissa sillä, että hyvinvointivaltion ja sen palveluiden tulee säilyttää myös tuleville sukupolville.

Olin paneelissa, jossa vasemmistoliiton edustaja syytti vihreitä oikeistopuolueeksi ja vihreiden edustaja siitä kimpaantuneena totesi, että kyllä me olemme enemmän vasemmalla kuin oikealla. Vihreät ja vasemmisto siis kilpailivat siitä, kumpi on enemmän vasemmalla. Usein ihmisten mielissä vasemmisto on jotain söpöä, kivaa ja pehmeää ja oikeisto kovaa, kivikasvoista ja riistäjiä ja tätä retoriikkaa vihervasemmisto yrittää ylläpitää. Paneelissa konkretisoitui hyvin se, että ne, jotka lupaavat äänestäjille kaikkein eniten kaikkea kivaa nähdään hyvien puolustajana ja trendikkäänä, varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun taas oikeisto on riistäjiä, koska he ovat usein varovaisempia lupauksissaan. Nään itse sen niin, että ollaan totuttu saamaan kaikki mutta ei olla valmiita ottamaan vastuuta mistään. Kannattaa siis näissäkin vaaleissa katsoa lupausten taakse ja vaatia ehdokkailta perusteluita siitä miten heidän lupaamansa asiat kustannetaan. Se ei olekaan niin helppoa, kuin tyhjien lupausten antaminen.

Maksuton ehkäisy myös Helsinkiin!

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille on varmasti asia, joka jakaa kokoomuslaisia. Mitään ei tulisi antaa ilmaiseksi valtion toimesta, mutta toisaalta taas maksuttomalla ehkäisyllä on todistettavasti tehty säästöjä kunnissa. Säästöt pystytään selkeästi laskemaan aborttien vähenemisenä, puhumattakaan niistä kuluista, joita ei pystytä laskemaan kuten abortin aiheuttamat mielenterveysongelmat tai varsinkaan mahdollinen syntyneen lapsen huostaanotto. Helsingissä maksuttomasta ehkäisystä on tehty kuntalaisaloite, jossa oli helmikuun loppuun mennessä yli 2500 nimeä. Valtuustokäsittelyyn aloite pääsee, kun siinä on lähemmäs 13000 allekirjoitusta eli matkaa on vielä.

Miksi sitten maksuton ehkäisy? Mainitsinkin jo, että se tuo säästöjä. Maksuttomalla ehkäisyllä ei pyritä estämään pelkästään abortteja vaan myös seksitauteja. Siihen kuuluisi siis hormonaalisen ehkäisyn lisäksi kondomit, jotta vastuu ehkäisystä jakaantuisi tasaisemmin molemmille sukupuolille. Ikäraja eli alle 25-vuotiaille perustuu siihen tietoon, että juuri 20-24-vuotiaden ikäluokassa tehdään eniten abortteja. Suurin osa naisista on tuossa iässä muuttanut pois kotoa ja on mahdollisesti opiskelija, jolloin rahasta yleensä on tiukkaa ja kalliit e-pillerit voivat jäädä sen takia ostamatta.

Maksuton ehkäisy ei missään nimettä tarkoita sitä, että seksivalistusta tulisi laiminlyödä. Peruskoulun terveystiedon tunnit ovat olennaisia siinä, että nuoret edes osaavat hakeutua ehkäisyn pariin ja suojautua myös seksitaudeilta raskauksien lisäksi. Maksuttomalla ehkäisyllä on siis sekä tarkoitus ehkäistä abortteja, mutta myös sukupuolitautien leviämistä. Seksivalistuksen lopettamisesta on saatu jo huolestuttavia merkkejä Yhdysvalloista, jossa koulut eivät saa kertoa ehkäisystä ja ainoa sallittu valistuksen muoto on opettaa seksistä pidättäytymistä. Se onkin johtanut siihen, että arviolta joka neljännellä yhdysvaltalaisella 14-19-vuotiaalla tytöllä on sukupuolitauti. Kun Yhdysvalloissa leikattiin merkittävästi seksivalistukseen käytettäviä varoja, vaikutti se erityisesti vähätuloisiin ja vähätuloisille naisille syntyikin huomattavasti enemmän lapsia kuin ennen leikkauksia.

Sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat myös maksuttomaan ehkäisyyn. Uudistukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia, riippuen siitä mitkä palvelut siirtyvät maakuntaan ja mitkä ei. Jos sekä ehkäisyneuvonta ja abortit siirtyvät maakunnalle, tulee asiasta maakunnan laajuinen, eikä siitä voida enää kunnassa päättää. Tällöin ainoastaan mahdollisesti kondomien jakaminen jää kunnille. Toisaalta jos esimerkiksi seksuaalineuvonta ja ehkäisy jäävät kunnille ja abortit eivät, tulee siitä lähinnä kustannuspuolen ongelma, kun kunta maksaa ehkäisyn mutta maakunta niin sanotusti kerää säästöt. Tosin en itse koe tätä ongelmana, koska kyseessä on lopulta yhteiset verorahat, joita on tarkoitus käyttää järkevästi, käytetään ne sitten missä tahansa.

Maksuttomalla ehkäisyllä ei siis ole juurikaan mitään huonoja puolia, ainoastaan hyviä. Siksi kannatan maksuttoman ehkäisyn saamista myös Helsinkiin. Se olisi konkreettinen kädenojennus helsinkiläisille nuorille ja seksuaaliterveydelle. Käy siis allekirjoittamassa kuntalaisaloite!

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2161

Lähteitä:

http://www.latimes.com/science/sciencenow/la-sci-sn-planned-parenthood-texas-births-20160203-story.html

http://yle.fi/uutiset/3-5194547

http://yle.fi/uutiset/3-7811041

Unicafen monopoli lakkautettava!

Suomi on ensimmäinen maa, jossa jokaiselle koululaiselle on tarjottu ilmainen lämmin ateria koulupäivän aikana, vieläkin Suomessa tarjotaan ilmainen ateria toiselle asteelle saakka ja korkeakoulujen ateriaa Kela tukee 1,94 eurolla per ateria. Tämä universaali etuus on ollut edelleen asia, josta on haluttu pitää kiinni.

Korkeakouluruokailun tukeminen on erittäin tärkeä tuen muoto opiskelijalle. Helsingin yliopistolla tähän liittyy kuitenkin merkittävä epäkohta, nimittäin Helsingin yliopistolla opiskelijaruokailua hallitseva ravintolamonopoli eli Unicafe. Tähänkin pätee sama kuin muihinkin monopoleihin: kun kilpailua ei ole, ei ravintolan tarvitse kehittää itseään markkinoiden eli opiskelijoiden suuntaan. Nyt sille sanelee ehdot HYY, joka kuvittelee edustavansa kaikkien opiskelijoiden ääntä, mutta niin kuin muissakin monopoleissa yleensä näin ei ole.

Olen syönyt monissa opiskelijaravintoloissa, joissa tarjotaan Kelan tukemaa opiskelijahintaista ruokaa, ja keskimäärin Unicafe on kaikilla tasoilla niistä huonoin, jopa salaattivalikoimillaan, liharuuista puhumattakaan. Kaikkea tätä perustellaan eettisyydellä ja kestävällä kehityksellä ja vaikka millä, mutta onko kuitenkin päällimmäinen tarkoitus eli lämpimän aterian tarjoaminen korkeakouluopiskelijalle hämärtynyt? Unicafelle kilpailu tekisi hyvää. Kilpailun avulla voitaisiin parantaa ruuan laatua, kun ravintolat tarjoaisivat parempaa ruokaa saadakseen asiakkaita. Nyt Unicafen ei tarvitse ryhtyä tähän, vaan se voi tarjota juuri sitä ruokaa, mitä se haluaa opiskelijoiden mielipiteistä välittämättä.
Nykyisellään keskustakampuksella on ainakin seitsemän Unicafeta ja Ylioppilasaukion Unicafe. Nykyisellään ne tarjoavat samoja ruokia tai ainakin lähes samanlaisia. Toivoisin myös että nämä ravintolat voisivat erikoistua. Yksi ravintola voisi tarjota vain vegaanista ruokaa ja toinen liharuokia tai joku ravintola voisi olla etnisellä painotuksella. Toivoisinkin lisää kilpailua ja vaihtoehtoja keskustakampukselle ja muitakin toimijoita tarjoamaan ravintolapalveluita. Annetaan opiskelijoiden päättää ja markkinatalouden toimia niin kuin sen pitäisikin.

Tiederatikkaa ei tulisi rakentaa

Julkaistu 30.11 http://emilknaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Törmäsin opiskeluni aloittaessa tällaiseen projektiin kuin Tiederatikka. Sitä mainostettiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumissa opiskelijakuntien yhteisenä kaupunkivaikuttamisen projektina. Kuvittelin Tiederatikan olevan joku tiedetempaus, jossa tiedettä tuodaan raitiovaunuihin, esimerkiksi teemaviikon yhteydessä. No tämä oli jotain aivan muuta.

Tiederatikka on pikaraitiovaunu, joka kulkisi Otaniemen ja Myllypuron välillä, yhdistäen seitsemän korkeakoulua ja kymmenen kampusta vuonna 2019. Tiederatikka on saanut nimensä siitä, että linjan varrella kirjaimellisesti tehdään tiedettä. Tarkoituksena onkin siis rakentaa korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle oma pikaraitiovaunu, joka kulkisi monien kampusten välillä ja samalla myös helpottaa työmatkalaisten liikennettä. Eikö kuulostakin hienolta, no ei minustakaan.

Raitiovaunu siis käytännössä kulkisi Otaniemestä Meilahden kautta Pasilaan, siitä Kumpulaan, Viikkiin ja lopulta Myllypuroon. Mielestäni pysyvän liikenneinfran rakentamien kuten ratakiskot, on järjetöntä yhteiskunnan varojen käyttöä. Niiden muuttaminen tarpeen mukaan ei ole helppoa eikä halpaa. Myöskin välillä Otaniemi -Meilahti on jo nyt hyvin ruuhkainen osuus Kuusisaaren ja Lehtisaaren kohdalla ja ratakiskojen rakentamisen myötä jouduttaisiin leventämään siltoja, sekä jo nyt kapeaa tietä, joka menee aivan asutuksen tuntumassa. Bussi taas pystyy liikkumaan myös autojen seassa, eikä tarvitsi juurikaan erikoisjärjestelyjä. Tiederatikkaa perusteltiin myös sillä, että Viikin ja Kumpulan välillä on hankala liikkua, no eikö siis voisi keskittää energiat tämän reitin parantamiseen?

Tiederatikan mainostettiin kulkevan tuuli- ja vesivoimalle ja siis se olisi hiilivapaa liikkumismuoto. En ymmärrä myöskään tätä lähestymistä, koska ydinvoimalla tuotettu sähkö on tällä hetkellä kaikkein halvin ja myös hiilivapaa energianmuoto. Vesivoimaan käyttö on Suomessa järkevää, mutta sen lisärakentaminen ei. Vesivoimaa varten rakennetut voimalat ja tekoaltaat voivat romahduttaa vesistöjen ekosysteemin ja eliökannat kuten kalakannat. Tuulivoiman tuottaminen taas Suomessa on kerrassaan pelkästään järjetöntä, koska sitä joudutaan jo nyt tukemaan verovaroista aivan liikaa, jotta se olisi hinnaltaan mitenkään kilpailukykyistä ydinvoiman kanssa. Tuulivoimalla ei tulla nykytekniikalla koskaan saavuttamaan sähköntuotantotavoitteita. En siis ymmärrä miksi tuulivoiman ja vesivoiman käyttö olisi mikään peruste raitiovaunun rakentamiselle.

Minulle myös perusteltiin, että raitiovaunu on hyvä, koska sen rakentaminen metroon verrattuna on halpaa eli 25km:llä raitiovaunua saa vain 4km:ä metroraidetta. Perustelija taisi kuitenkin unohtaa, että Länsimetron rakentaminen on jo loppusuoralla ja sen kuluja ei voi noin vain ottaa takaisin. Metroprojekti oli omasta mielestänikin järjetön, mutta totuus on se, että Länsimetro on jo lähes valmis. Kustannukset metrosta ja Tiederatikasta lankeavat kuitenkin lopulta kuluttajalle, oli se bussilippujen hinnan noustessa entisestään tai verojen kautta kerätyllä, lippuihin tai rakentamiseen myönnetyllä valtion tai kunnan tuella. Eli Tiederatikka olisi kiva juttu, mutta vastuutonta verorahojen käyttöä. 

Raitiovaunu tulisi luultavasti huonontamaan oleellisesti alueiden bussiliikennettä, kuten metron kanssa tulee käymään. Espoossa monen matka pitenee, niiden siis jotka eivät asu juuri metroradan varrella. Ja monet julkisen liikenteen käyttäjät ovatkin alkaneet harkita yksityisautoilua.  Näin tulisi luultavasti käymään myös tämän raitiovaunun kanssa. Se heikentäisi alueen bussiverkkoa ja moni nykyinen bussilinja jäisi pois ja monen ihmiset lähipysäkit sen myötä.  Tämä pidentäisi tai hankaloittaisi monen matkaa, jotka eivät asu juuri Tiederatikan varrella. Näihin perusteluihin nojaten mielestäni tämä pikaraitiotiehanke on järjetön ja sitä ei tulisi toteuttaa verorahoilla.